Mielestäni vanhaa kulttuuriamme hallitse kansallinen kulttuuri ja kansalliset juhlat. Itsenäisyyspäivän juhlien merkitys vähenee ja tilalle tulevat rotujen välistä suvaitsevuutta korostavat antifasistiset juhlat, jollaisena Voiton päivän juhla voi säilyttää ja vahvistaa asemaansa uudessa eurooppalaisesa kulttuurissa g-sukupolven tähden. Toki Voitonpäivän juhlaa voi tyhmästi viedä myös militaristiseen suuntaan, jolloin se ei voi säilyttää merkittävyyttään.
Tiesti varmaankin, että Neuvostoaikaan olisit luultavasti luonut uraa Siperiassa. Konkreettisesti.
Onneksi Neuvostoliitto voitti sodan ja saamme juhlia Voitonpäivään eri rotujen välisen yhteisymmärryksen juhlana.
Onneksi kommunistinen Neuvostoliitto sortui, ja saamme liikkua vapaasti puoleen ja toiseen Venäjälle/Venäjältä. Minullakaan ei ole uhkaa Siperiasta.
Suomalaiset eivät ole suinkaan kaikki sellaisia juntteja kuin joskus keskusteluissa ääri-ihmisten kanssa saattaisi luulla, vaan rohkenen olettaa, että globalisoituminen koskettaa myös monen suomalaisen identiteettiä ja kulttuuri- ja historiakuvaa jo pelkästään työnsä tähden, joka on nyt erilaista kuin 20 vuotta sitten.
Johtajuutta käsittelevä erityislehti väittää muutama kuukausi sitten, että tämän päivän johtajat tulevat G-sukupolvesta.
http://www.management-issues.com/2008/2/21/research/todays-leaders-are-the-global-generation.asp "Kerran kyläsi rajat oli koko maailma. Sitten valtiosi rajat oli koko maailma. Nyt globaali kommunikaatio on luonut uuden ympäristön, jossa valtiollisten rajojen merkitys heikkenee". Professori Boris Porkovich (Monacosta) pohtii, miten voitaisiin maksimoida tämän G-sukupolven potentiaali. Arvostettu The Harvard Business Review julkaisi professorin artikkelin. Porkovichin mukaan uuden sukupolven verkostojen tuloksena voi syntyä sellaista uutta muotoilua ja ideoita, joita vanhoista lähtökohdista ei kykene ennustamaan. Professori asettaa haasteen kouluille ja kouluttajille, miten nämä omaksuisivat toimissaan g-sukupolven idean muutoksen keskeisyydestä tässä maailmassa.
Global generation tunnetaan myös innovatiivisena, laaja-alaisena, kulttuurien välisenä projektina:
http://global-generation.net/en Maailmalla global generation on ajankohtaista puhetta nuoren sukupolven muutoksesta.
http://www.globalgeneration.org.uk/home.aspx. Usein tähän liittyy sosiaalinen ja ekologinen tietoisuus ja vastuullisuus. Jopa globaalin sukupolven kirkkokin on:
http://www.globalgeneration.co.uk/ En toki mene takuuseen mainitun kirkon uskosta ja etiikasta. Perusajatus uskon merkityttävyydestä omaa aikaa varten on aivan ok. Yhteisö korostaa myös muutosta.
Toistaiseksi on kansainvälisestikin keskustelu g-sukupolvesta ollut voittopuolisesti informaatioteknologian luomien verkostojen kulttuurista merkittävyyttä arvioivaa, kun taas ihmisten fyysinen liikkuvuus ja kanssakäyminen työn tai maahanmuuton tähden on jäänyt keskustelussa taustalle tai unohdettu. Itse korostaisin kuitenkin monikulttuuristen parisuhteiden ja työympäristöjen merkittävyyttä tämän g-sukupolven syntymisessä, väheksymättä informaatioteknologiaa. Itse asiassa olen tutustunut useisiin virolaisiin ja venäläisiin g-sukupolven ihmisiin juuri netin välityksellä, jolloin rajojen ylittäminen on helppoa. G-sukupolvi syntyy kuitenkin ennen kaikkea kulttuurien ja kansojen välisessä kanssakäymisessä, jota informaatioteknologia voi helpottaa, mutta tämä g-sukupolvi voi syntyä myös ilman tietokoneen käyttötaitoa aivan fyysisen kanssakäymisen seurauksena.
Ihmettelen miten olematonta on suomalainen keskustelu G-sukupolvesta, vaikka meillä on kasvava ulkomaalaistaustainen väestönosa ja Suomi on mitä tunnetuin tietoyhteiskunta. Tällä keskustelukanavalla näyttäisi jopa - mutta en voi toki tätä otosta pitää parhaana osana suomalaista analyysia, että suomalaisuuden vanhoista puolustuslinjoista tahdotaan pitää kiinni ja sen mukaisia sotahuutoja nostatetaan vanhoista juoksuhaudoista, joista vanhimmat lienevät jo nuijasodan ajoilta. Sitä vastoin on valitettavan vähäistä ajanmukainen valveutuneisuus kulttuurin muutokselle, joka muuttaa kuitenkin nyt väistämättä toimintatapojamme, ihmisten suhteita ja historian kirjoitustamme.