Tulostusversio |

[Vanha Aatami]

Virossa on epäilemättä tällä hetkellä fasistinen apartheid-politiikka suosiossa, jolloin viattomat venäläiset joutuvat kärsimään alueella. Menen itse asiassa tuossa asiassa huomenna Viroon, jotta teen lehtijutun mainitusta asiasta (ilmestyy elokuussa).

.....

Suomella olisi ollut muitakin mahdollisuuksia ennen Talvisotaa, mutta Suomen silloisen ulkopolitiikan taitamattomuus ....

Suomalaiset sitten löysivätkin tappiollisen sodan jälkeen hullun Hitlerin kumppanikseen ja antoivat hänelle vapaat oikeudet hyökätä maamme kautta Neuvostoliittoon. Karjala on aivan oikeutetusti Venäjän aluetta, ...

Olet sinä uskomaton pakkaus!

Viitsisitkö vastata vielä tuohon kirjoitukseeni (#50) tuossa edellä.

[Jpappi]

Virossa on epäilemättä tällä hetkellä fasistinen apartheid-politiikka suosiossa, jolloin viattomat venäläiset joutuvat kärsimään alueella. Menen itse asiassa tuossa asiassa huomenna Viroon, jotta teen lehtijutun mainitusta asiasta (ilmestyy elokuussa).

.....

Suomella olisi ollut muitakin mahdollisuuksia ennen Talvisotaa, mutta Suomen silloisen ulkopolitiikan taitamattomuus ....

Suomalaiset sitten löysivätkin tappiollisen sodan jälkeen hullun Hitlerin kumppanikseen ja antoivat hänelle vapaat oikeudet hyökätä maamme kautta Neuvostoliittoon. Karjala on aivan oikeutetusti Venäjän aluetta, ...

Olet sinä uskomaton pakkaus!

Viitsisitkö vastata vielä tuohon kirjoitukseeni (#50) tuossa edellä.

Mielestäni Toisen maailmansodan jälkeisissä kansainvälisissä yhteyksissä yksiselitteisesti arvioitiin, että Suomen sodanaikainen propaganda oli erheellinen ja väärä. Sen vuoksi on erikoista, että normaaliin suomalaisuuteen edelleen liitetään tuon propagandan omaksuminen. Tilanne muuttuu entistä vaikeammaksi niille pienille viattomille ihmisille, jotka tulevat vieraasta maasta ja ovat oppineet arvostamaan omia juhliansa kuten Voiton päivää. He antavat arvoa Pietari Suurelle ja katsovat maailmaa erilaisten symbolien läpi. Voivatko näiden ihmisten Suomen kansalaisuuden saaneet lapset sanoutua irti Suomessa suomalaisista symboleista. Mielestäni se on aivan oikein. Tätä oikeutta pitäisi suojella.

Valitettavasti nyt näyttää käyvän siten, että identiteetiltään kilpikonnapuolustukseen rakentuneet suomalaiset opettajat tahtovat hermostua venäläisiin lapsiin, jotka sanovat Suomen olleen fasistien liittolainen ja sanovat Voiton päivän juhlaa tärkeäksi juhlaksi. Heitä pidetään erilaisina, joten heihin kiinnitetään outoa huomiota ikään kuin nämä olisivat poikkeavia.

Uusi Suomessa asuva g-sukupolvi ei enää välttämättä kiihkoile Karjalan puolesta, ei hurraa Suomen jääkiekkovoitolle Venäjästä, vaan iloitsee Bilanin euroviisuvoitolle ja äänestää hänen puolestaan, pitää Venäjän viime vuosien presidenttien (Medvedevin ja Putinin) kuvaa suomalaisen kotinsa seinälle pikemmin kuin Halosen kuvaa, käyvät äänestämässä Venäjän duuman ja presidentin vaaleissa pikemmin kuin Suomen vaaleissa, vaikka ovat kahden maan kansalaisia. Tilanne on kerrassaan uusi ja kiehtova.

[Jpappi]

Suomessa asui vuonna 2003 107 100 ulkomaalaista. Suomen kansalaisuuden ottaneita henkilöitä ei luettu ulkomaalaiseksi, vaikka näillä olisi toinen syntymämaa ja toinen kansalaisuus. Ulkomaalaisten tavallisin syy tulla Suomeen on avioliitto. Täten ulkomaalaisen suomalainen puoliso ja heille syntyvät suomalaiset lapset eivät ole enää normaaleja suomalaisia vanhan ahtaan määritelmän varassa, vaan rakentavat uuden globaalin sukupolven. Uuden sukupolven syntyminen leviää tästä ydinperheestä ystävyyssuhteiden tähden laajemmalle. Suomalaisen aviopuolison sisarukset ja vanhemmat joutuvat ajattelemaan ystävyydellä ja rakkaudella toisesta kulttuurista ja maasta tulleiden ihmisten tapoja ja juhlaperinteitä. Tämän vuoksi tällä hetkellä vähintään 500 000 Suomessa asuvaa henkilöä on luomassa uutta sukupolvea, joka ei enää elä vanhoista suomalaisista tabuista ja ehdottomuuksista. Tuskin kokonaisvaikutus jää tähän 10 % väestöstämme muutaman vuosikymmenen kuluessa. Sen tähden vaatii valtaväestöltä uutta asennoitumista aikakautemme suurimpaan kulttuurimullistukseen.

Mielestäni vanhaa kulttuuriamme hallitse kansallinen kulttuuri ja kansalliset juhlat. Itsenäisyyspäivän juhlien merkitys vähenee ja tilalle tulevat rotujen välistä suvaitsevuutta korostavat antifasistiset juhlat, jollaisena Voiton päivän juhla voi säilyttää ja vahvistaa asemaansa uudessa eurooppalaisesa kulttuurissa g-sukupolven tähden. Toki Voitonpäivän juhlaa voi tyhmästi viedä myös militaristiseen suuntaan, jolloin se ei voi säilyttää merkittävyyttään.

Vanha kulttuurimme rakentui kansalliselle kielelle (suomi, ruotsi), mutta uudessa maailmassamme g-sukupolvi on monikielinen. Venäjän ja englannin merkittävyys korostuu pienien kansalliskielien (suomi, viro) sijasta.

Vanha kulttuurimme rakentui ydinperheelle, jossa isä ja äiti sekä 1 ja puoli lasta kulkevat samanlaisissa tuuliasuissa käsi kädessä paikalliskauppaan, kun taas uuden g-sukupolven perhe ei enää asu joka hetki yhdessä, perheellä on yhteiset tunteet, mutta liikkuvuus ja asuminen yli rajojen korostuu.

Vanha kulttuurimme juhli kirkollisesti kansallisia merkkipäiviä, mutta uudessa kulttuurissa kirkollisesti toimitetut kansalliset juhlapäivät poistuvat, erityisesti veteraanisukupolven vanhentuessa. Enää ei ole tarpeellista pitää kansallishenkeä, kun kirkkoväki on jo itsessään monikansallinen. Kirkossa korostuvat yleismailmalliset suvaitsevuuden ja kanssakäymisen juhlat sekä ekologiset teemat nykyisten kansallisten sijasta.

Puolustusvoimat rakensivat vanhassa kulttuurissa puolustuksen kansalliselle maanpuolustustahdolle, joka menettää merkittävyytensä uudessa maailmassa g-sukupolven tähden: uudessa maailmassa täytyy löytää uudenlaiset tarkoitukset, perustelut ja viholliset, jotta kansallisen maanpuolustuksen oikeutus kyettäisiin puolustaa valtiolliselle verotukselle.

Tämä tarkastelu osoittaa, että olemme elämässä huomattavaa eurooppalaisen kulttuurin mullistusta, joten normaalin suomalaisen fantasia joutuu koetukselle. Sitä sopisi pohtia monipuolisesti.

[Gingston]

Suomella olisi ollut muitakin mahdollisuuksia ennen Talvisotaa, mutta Suomen silloisen ulkopolitiikan taitamattomuus ja kommunismivastaisuus ei antanut edellytyksiä etsiä sovintoa Neuvostoliiton kanssa, jossa hullu sihteeri oli tehnyt sopimuksen hullun Hitlerin kanssa. Suomalaiset sitten löysivätkin tappiollisen sodan jälkeen hullun Hitlerin kumppanikseen ja antoivat hänelle vapaat oikeudet hyökätä maamme kautta Neuvostoliittoon. Karjala on aivan oikeutetusti Venäjän aluetta, niin kuin se on ollut valtaosan lähimpien vuosisatojen historiasta lukuunottamatta muutamaa harvaa Suomen itsenäisyyden alkuvuotta. Suomalaiset harjoittivat erityisesti itä-Karjalassa sellaista apartheid-politiikkaa naisia ja lapsia vastaan, ettei ole mitenkään kohtuullista otaksua, että suomalaisilla olisi enää mitään moraalistakaan oikeutta alueeseen. Juridistahan oikeutta Suomella ei ole luonnollisesti.

Mitenkähän suomen olisi sitten pitänyt toimia kun Neuvostoliitto esitti aluevaatimuksia? Ja olisiko Neuvostoliitto jättänyt suomen sittenkään rauhaan vaikka suomi olisikin luovuttanut maa-alueita Neuvostoliitolle. Suomi ei ollut ainoa maa joka joutui sotaan Neuvostoliiton kanssa, tekivätkö Puola ja Baltian maatkin ulkopolitiikassaan virheitä kun Neuvostoliitto valtasi nämä maat. Niin ja suomalaiset hyväksyivät Saksan liittolaisekseen sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli ensin aloittanut sodan suomea vastaan.

Ja mihin perustuu se että Neuvostoliitolla oli oikeus Suomen Karjalaan, miten Neuvostoliitto olisi ollut oikea maa hallitsemaan aluetta jonka enemmistö oli suomalaisia? Entä oliko mielestäsi Neuvostoliitolla moraalinen oikeus myös koko suomen valloittamiseen, jonka suomalaiset moraalittomasti estivät. Ja mikä oli se moraalinen teko joka mielestäsi antoi Neuvostoliitolle moraalisen oikeuden Suomen Karjalaan?

[Vanha Aatami]

Virossa on epäilemättä tällä hetkellä fasistinen apartheid-politiikka suosiossa, jolloin viattomat venäläiset joutuvat kärsimään alueella. Menen itse asiassa tuossa asiassa huomenna Viroon, jotta teen lehtijutun mainitusta asiasta (ilmestyy elokuussa).

.....

Suomella olisi ollut muitakin mahdollisuuksia ennen Talvisotaa, mutta Suomen silloisen ulkopolitiikan taitamattomuus ....

Suomalaiset sitten löysivätkin tappiollisen sodan jälkeen hullun Hitlerin kumppanikseen ja antoivat hänelle vapaat oikeudet hyökätä maamme kautta Neuvostoliittoon. Karjala on aivan oikeutetusti Venäjän aluetta, ...

Olet sinä uskomaton pakkaus!

Viitsisitkö vastata vielä tuohon kirjoitukseeni (#50) tuossa edellä.

Mielestäni Toisen maailmansodan jälkeisissä kansainvälisissä yhteyksissä yksiselitteisesti arvioitiin, että Suomen sodanaikainen propaganda oli erheellinen ja väärä. Sen vuoksi on erikoista, että normaaliin suomalaisuuteen edelleen liitetään tuon propagandan omaksuminen.
...

Valitettavasti nyt näyttää käyvän siten, että identiteetiltään kilpikonnapuolustukseen rakentuneet suomalaiset opettajat tahtovat hermostua venäläisiin lapsiin, jotka sanovat Suomen olleen fasistien liittolainen ja sanovat Voiton päivän juhlaa tärkeäksi juhlaksi.
...

Uusi Suomessa asuva g-sukupolvi ei enää välttämättä kiihkoile Karjalan puolesta, ...

Kun on valhtelu työnä...


Sano missä on näin arvioitu? Mahtavassa Neuvstoliitossa? Ja täsmennätkö mikä propagana?

Oliko venäläisten ihailema kansallissankari genarillissimus J. Stalin sopinut veitikka A. Hitlerin kanssa valoittavansa koko Suomen ja Baltian vai ei? Miten helvetissä siihen pienen Suomen "väärä politiikka" liittyi? Miksi sinä puhut Karjalasta?

Se, että Venäjä onnistui sodassa valoittamaan Suomesta vain Karjalan johtui vain venäläisten puna-armeijan surkeasta kyvyttömyydestä - osin kiitos ystävällismielisiltä saksalaisilta ja ruotsalisilta saamastamme tuelle. Pärjättiin siis ihan hyvin, kun vastassamme oli siis Stalinin Neuvostoliitto ja mm. USA ja Englanti. Sitä ettei Suomea tyhmä Stalin edes amerikkalaisten aseiden avulla pystynyt valloittamaan voisi juhlia ansaitusti "Voiton Päivänä".

Opeta sinä rauhassa lapsillesi ja seurakuntalaisillesi valheitasi siitä, että fasistinen Suomihan se hyökkäsi viattoman Neuvostoliiton ja kansan rakastaman Isä Aurinkoisen  kimppun tarkoituksena valloittaa koko Venäjä Vladivostokiin saakka.

Julista sinä ihan herran rauhassa vanhaa isovenäläistä oppia, että kaikki kansat on käännytettävä pyhään slaavilaiseen orjuuteen. Kun kansojen vankila Neuvostoliitto hajosi omaan surkeuteensa sai isovenälisyys kovan kolauksen mutta nyt öljyn huiman hinnan myötä on taas aseista alettu raapia ruostetta ja kohta on varmaan taas Venäjän naapurilla vanhat ikävät ajat edessä. Mutta julista sinä oppiasi, että Suomikin kuuluu historiallisesti Venäjään.

Käy lastasi sääliksi - suomalaiset ja virolaiset rakastavat vapautta, eivätkä halua liittyä markkinoimaasi ja ihailemaasi demokraattiseen "globaaliin Venäjäliittoon".



UA.

[np21e]

Minun sukuni on kotoisin Karjalasta. Siis siitä osasta joka jäi rajan väärälle puolelle. Tietenkin asiaan on vaikuttanut moni muukin seikka, mutta todella suuri syy siihen, että olen kovasti Jpapin kuvailun mukainen g ihminen (pari kolme sukupolvea ennen näitä nykyisiä syntynyt tosin) joka tuntee itsensä paitsi koko maailman kansalaiseksi siinä rinnalla myös todella juurettomaksi, kodittomaksi siis, on juurikin se että, sallitakoon tässä karkea ilmaisu, ryssänperkeleet häätivät sukuni pois sieltä missä se oli asunut edelliset ties kuinka monta sataa vuotta (jos näin ateistina jotain hyvää kirkosta haluaa hakemalla hakea, niin se nyt ainakin on hieno asia että ovat pitäneet kirjaa syntyneistä ja kuolleista, ja näistä kirjoista minunkin sukuni on selvitetty niin pitkälle taaksepäin kuin kirjoja riittää eli jonnekin 1600 luvun lopuille). Sukumme tilan, jota iso- ja esivanhempani hoitivat useamman sukupolven ajan, päärakennus on siellä mihin se jätettiin. Ei missään järin hyvässä kunnossa, mutta kuitenkin vielä olemassa, jotakuinkin sen näköisenä kuin mitä se oli vielä silloin kun se oli niin sanotusti meidän. Ja minun mielestäni siinä asuu ihmisiä joita ei siinä kuuluisi oikeuden mukaan asua.

Neuvostoliitossa en käynyt, ja ainoasta Venäjällä käynnistäkin on aikaa jo yli kymmenen vuotta. Henk koht kosketus kyseiseen maahan on siis jäänyt vähäiseksi, enkä Venäjään ole juuri muutoin perehtynyt kuin mitä siitä mediassa tuodaan esiin (+ tietysti on Dostojevskit, Tolstoit sun muut luettuna) ja varmaan edellä selitetystä syystä olen ehkä hiukan jäävi esittämään mitään järin puolueetonta arviota, mutta kyllä maana Suomi on minusta aika hiton paljon parempi paikka kuin Venäjä. Kaikki kunnia itänaapurin hyville kirjailijoille ja muille taiteilijoille ja niin edespäin, sekä myös tavallisille ihmiselle, jotka omien kokemusteni mukaan ovat ihan yhtä hyvää tai huonoa väkeä kuin me suomalaisetkin, mutta valtiona Venäjässä on kyllä mielestäni todella paljon parannettavaa.

Mitä tulee historian opetukseen ja erilaisiin näkemyksiin, niin onhan se toki hyvä että tiedostetaan se että asioista on erilaisia näkemyksiä. Minun näkemykseni nyt on kuitenkin se että se niin sanottu voiton päivä on kyllä minulle henkilökohtaisesti ja aika monelle muullekin hiton ison tappion päivä, sikäli kun siihen voiton päivän juhlintaan kuuluu se että Venäjä (minun näkökulmastani erittäin rikollisella ja täysin anteeksi antamattomalla tavalla) lohkaisi Suomesta aika isoja paloja itselleen. Ihan samalla tavalla kuin vaikka USA on esittänyt anteeksipyynnön Havaijilaisille siitä että valoittivat itsenäisen kuningaskunnan, voisi Venäjäkin ainakin esittää minulle ja muille karjalaisille anteeksipyynnön siitä "hyvästä" että riisti meiltä meidän kotimme.

[Ealli]

Se, että olen luterilainen, ei anna minulle oikeutta alistaa toisia eriarvoiseen asemaan, vaan pikemmin antaa rohkeuden ja syyn arvioida itsekriittisesti kansallisaatteen ja uskonnon epäpyhää sekasikiötä, jota on suojeltu pahalla menestyksellä useassa maassa.

Loistavaa. Onnittelut rohkeudesta ja itsekriittisyydestä. Arvioisitko malliksi suomalaisen nationalismin ja evankelisluterilaisuuden suhdetta, sekä vastaavasti venäläisen nationalismin ja ortodoksisuuden?

Mikäli virkkeesi ei tarkoittanut kumpaakaan keskustelussa eniten esiintyneistä maista, olisi varmaan paikallaan kertoa minne katsoit tarpeelliseksi viitata.

[Ealli]

Puolustusvoimat rakensivat vanhassa kulttuurissa puolustuksen kansalliselle maanpuolustustahdolle, joka menettää merkittävyytensä uudessa maailmassa g-sukupolven tähden: uudessa maailmassa täytyy löytää uudenlaiset tarkoitukset, perustelut ja viholliset, jotta kansallisen maanpuolustuksen oikeutus kyettäisiin puolustaa valtiolliselle verotukselle.

Koskeeko teesisi myös Venäjää? Näkyykö käytännössä jo jotenkin siellä?

[reuha]

Mielestäni vanhaa kulttuuriamme hallitse kansallinen kulttuuri ja kansalliset juhlat. Itsenäisyyspäivän juhlien merkitys vähenee ja tilalle tulevat rotujen välistä suvaitsevuutta korostavat antifasistiset juhlat, jollaisena Voiton päivän juhla voi säilyttää ja vahvistaa asemaansa uudessa eurooppalaisesa kulttuurissa g-sukupolven tähden. Toki Voitonpäivän juhlaa voi tyhmästi viedä myös militaristiseen suuntaan, jolloin se ei voi säilyttää merkittävyyttään.

Tiesti varmaankin, että Neuvostoaikaan olisit luultavasti luonut uraa Siperiassa. Konkreettisesti.

[Jpappi]

Mielestäni vanhaa kulttuuriamme hallitse kansallinen kulttuuri ja kansalliset juhlat. Itsenäisyyspäivän juhlien merkitys vähenee ja tilalle tulevat rotujen välistä suvaitsevuutta korostavat antifasistiset juhlat, jollaisena Voiton päivän juhla voi säilyttää ja vahvistaa asemaansa uudessa eurooppalaisesa kulttuurissa g-sukupolven tähden. Toki Voitonpäivän juhlaa voi tyhmästi viedä myös militaristiseen suuntaan, jolloin se ei voi säilyttää merkittävyyttään.

Tiesti varmaankin, että Neuvostoaikaan olisit luultavasti luonut uraa Siperiassa. Konkreettisesti.

Onneksi Neuvostoliitto voitti sodan ja saamme juhlia Voitonpäivään eri rotujen välisen yhteisymmärryksen juhlana.
Onneksi kommunistinen Neuvostoliitto sortui, ja saamme liikkua vapaasti puoleen ja toiseen Venäjälle/Venäjältä. Minullakaan ei ole uhkaa Siperiasta.

Suomalaiset eivät ole suinkaan kaikki sellaisia juntteja kuin joskus keskusteluissa ääri-ihmisten kanssa saattaisi luulla, vaan rohkenen olettaa, että globalisoituminen koskettaa myös monen suomalaisen identiteettiä ja kulttuuri- ja historiakuvaa jo pelkästään työnsä tähden, joka on nyt erilaista kuin 20 vuotta sitten.

Johtajuutta käsittelevä erityislehti väittää muutama kuukausi sitten, että tämän päivän johtajat tulevat G-sukupolvesta. http://www.management-issues.com/2008/2/21/research/todays-leaders-are-the-global-generation.asp  "Kerran kyläsi rajat oli koko maailma. Sitten valtiosi rajat oli koko maailma. Nyt globaali kommunikaatio on luonut uuden ympäristön, jossa valtiollisten rajojen merkitys heikkenee". Professori Boris Porkovich (Monacosta) pohtii, miten voitaisiin maksimoida tämän G-sukupolven potentiaali. Arvostettu The Harvard Business Review julkaisi professorin artikkelin. Porkovichin mukaan uuden sukupolven verkostojen tuloksena voi syntyä sellaista uutta muotoilua ja ideoita, joita vanhoista lähtökohdista ei kykene ennustamaan. Professori asettaa haasteen kouluille ja kouluttajille, miten nämä omaksuisivat toimissaan g-sukupolven idean muutoksen keskeisyydestä tässä maailmassa.

Global generation tunnetaan myös innovatiivisena, laaja-alaisena, kulttuurien välisenä projektina: http://global-generation.net/en Maailmalla global generation on ajankohtaista puhetta nuoren sukupolven muutoksesta. http://www.globalgeneration.org.uk/home.aspx. Usein tähän liittyy sosiaalinen ja ekologinen tietoisuus ja vastuullisuus. Jopa globaalin sukupolven kirkkokin on: http://www.globalgeneration.co.uk/  En toki mene takuuseen mainitun kirkon uskosta ja etiikasta. Perusajatus uskon merkityttävyydestä omaa aikaa varten on aivan ok. Yhteisö korostaa myös muutosta.

Toistaiseksi on kansainvälisestikin keskustelu g-sukupolvesta ollut voittopuolisesti informaatioteknologian luomien verkostojen kulttuurista merkittävyyttä arvioivaa, kun taas ihmisten fyysinen liikkuvuus ja kanssakäyminen työn tai maahanmuuton tähden on jäänyt keskustelussa taustalle tai unohdettu. Itse korostaisin kuitenkin monikulttuuristen parisuhteiden ja työympäristöjen merkittävyyttä tämän g-sukupolven syntymisessä, väheksymättä informaatioteknologiaa. Itse asiassa olen tutustunut useisiin virolaisiin ja venäläisiin g-sukupolven ihmisiin juuri netin välityksellä, jolloin rajojen ylittäminen on helppoa. G-sukupolvi syntyy kuitenkin ennen kaikkea kulttuurien ja kansojen välisessä kanssakäymisessä, jota informaatioteknologia voi helpottaa, mutta tämä g-sukupolvi voi syntyä myös ilman tietokoneen käyttötaitoa aivan fyysisen kanssakäymisen seurauksena.

Ihmettelen miten olematonta on suomalainen keskustelu G-sukupolvesta, vaikka meillä on kasvava ulkomaalaistaustainen väestönosa ja Suomi on mitä tunnetuin tietoyhteiskunta.  Tällä keskustelukanavalla näyttäisi jopa - mutta en voi toki tätä otosta pitää parhaana osana suomalaista analyysia, että suomalaisuuden vanhoista puolustuslinjoista tahdotaan pitää kiinni ja sen mukaisia sotahuutoja nostatetaan vanhoista juoksuhaudoista, joista vanhimmat lienevät jo nuijasodan ajoilta. Sitä vastoin on valitettavan vähäistä ajanmukainen valveutuneisuus kulttuurin muutokselle, joka muuttaa kuitenkin nyt väistämättä toimintatapojamme, ihmisten suhteita ja historian kirjoitustamme. 

[Vanha Aatami]

Itsenäisyyspäivän juhlien merkitys vähenee ja tilalle tulevat rotujen välistä suvaitsevuutta korostavat antifasistiset juhlat, jollaisena Voiton päivän juhla...

Tiesti varmaankin, että Neuvostoaikaan olisit luultavasti luonut uraa Siperiassa. Konkreettisesti.

Onneksi Neuvostoliitto voitti sodan ja saamme juhlia Voitonpäivään eri rotujen välisen yhteisymmärryksen juhlana.

Suomalaiset eivät ole suinkaan kaikki sellaisia juntteja kuin joskus keskusteluissa ääri-ihmisten kanssa saattaisi luulla, ....
....

Tällä keskustelukanavalla näyttäisi jopa - mutta en voi toki tätä otosta pitää parhaana osana suomalaista analyysia, että suomalaisuuden vanhoista puolustuslinjoista tahdotaan pitää kiinni ja sen mukaisia sotahuutoja nostatetaan vanhoista juoksuhaudoista, joista vanhimmat lienevät jo nuijasodan ajoilta. Sitä vastoin on valitettavan vähäistä ajanmukainen valveutuneisuus kulttuurin muutokselle, joka muuttaa kuitenkin nyt väistämättä toimintatapojamme, ihmisten suhteita ja historian kirjoitustamme. 

Sanoi pappi ja jatkoi 2000-vuotta vanhaa saarnaansa, muistuttaen ohessa samalla millaista ihanuutta ja veljeyttä  vanha kunnon Neuvostoliitto kylvi ympärilleen.

Pysyisit edes asiassa. Se, että yrität verhota oman sekavan ja ristiriitaisen propagandasi liimaamalla sen päälle asiaan kuulumattoman "g-sukupolvi"-tarran, lainaamalla artikkleita, jotka eivät mitenkään edes sivua ko. asiaa ja nimittelemällä kanssasi eri meltä olevia junteiksi ja fasisteiksi, ei muuta sekavia juttujasi yhtään todemmiksi - tai sinua "kansainvälisesti sivistyneemmäksi". Kuten itse vahvasti uskot.

Olet ihan samaa maata Taha Islamin kanssa - uuteen "omaan uskoon" käännytetty lainajyvin saarnaava fundamentalistisaarnaaja.




UA.

[reuha]

Näin puhuu eurooppalainen geeniperimä:

Onneksi Neuvostoliitto voitti sodan ja saamme juhlia Voitonpäivään eri rotujen välisen yhteisymmärryksen juhlana.
Onneksi kommunistinen Neuvostoliitto sortui, ja saamme liikkua vapaasti puoleen ja toiseen Venäjälle/Venäjältä. Minullakaan ei ole uhkaa Siperiasta.

Intialainen, akateeminen ystäväni sanoi, että vaikka Venäjä olisi lähellä ja vaikka siellä olisi töitäkin, ei ruskea ihminen voi kuvitellakaan saavansa ihmisarvoista kohtelua Venäjällä.

Toisaalta kaikkia valkoihoisiakaan nyt niin suvaita: Marin -alkuperäisväestöä tiedämme ahdisteltavan ja kulttuuriaan aktiivisesti venäläistettävän.

Suomalaiset eivät ole suinkaan kaikki sellaisia juntteja kuin joskus keskusteluissa ääri-ihmisten kanssa saattaisi luulla, vaan rohkenen olettaa, että globalisoituminen koskettaa myös monen suomalaisen identiteettiä ja kulttuuri- ja historiakuvaa jo pelkästään työnsä tähden, joka on nyt erilaista kuin 20 vuotta sitten.

Minun kokemukseni mukaan suomalaisilla on sitä enemmän kansainvälisiä yhteyksiä, mitä pohjoisemmaksi mennään: mm. Lappilaiset osaavat yleensä sujuvasti useampia kieliä. Tähän mennessä globalisoituminen on näyttänyt vain vahvistavan tarvetta kansalliseen ja paikalliseen kulttuuriin.

Nyt globaali kommunikaatio on luonut uuden ympäristön, jossa valtiollisten rajojen merkitys heikkenee". Professori Boris Porkovich (Monacosta) pohtii, miten voitaisiin maksimoida tämän G-sukupolven potentiaali. Arvostettu The Harvard Business Review julkaisi professorin artikkelin. Porkovichin mukaan uuden sukupolven verkostojen tuloksena voi syntyä sellaista uutta muotoilua ja ideoita, joita vanhoista lähtökohdista ei kykene ennustamaan. Professori asettaa haasteen kouluille ja kouluttajille, miten nämä omaksuisivat toimissaan g-sukupolven idean muutoksen keskeisyydestä tässä maailmassa.

Miten tämän Uuden Uljaan Verkostomaailman idean kanssa käy yksiin kansalaisyhteiskunnan toiminnan karkea rajoittaminen nykyvenäjällä sekä tiedotusvälineiden tarkkailu sekä hallinta?

Vastaan puolestasi: ei mitenkään. Tuollaiset "G -sukupolven potentiaalin maksimoimis" -hankkeet haiskahtavat valtion kiristyvältä kontrollilta, elikäs valtiojohtoiselta, poliittisesti korrektilta nuorisoliikkeeltä. Ja, kas semmoinen, ylläri pylläri, Venäjällä jo onkin!

Global generation tunnetaan myös innovatiivisena, laaja-alaisena, kulttuurien välisenä projektina.
...
Maailmalla global generation on ajankohtaista puhetta nuoren sukupolven muutoksesta.
...
Usein tähän liittyy sosiaalinen ja ekologinen tietoisuus ja vastuullisuus.
...
Jopa globaalin sukupolven kirkkokin on.
...
En toki mene takuuseen mainitun kirkon uskosta ja etiikasta. Perusajatus uskon merkityttävyydestä omaa aikaa varten on aivan ok. Yhteisö korostaa myös muutosta.

Mitä haluat tällä sanoa? Että alle kolmikymppiset ovat yli nelikymppisiä energisempiä, vai että maailma muuttu, Eskoseni? Että uuspakanallisuus alkaa olla valtavirtaa, minkä esim. huomaa musiikkikulttuurista (laidasta laitaan)?

Toistaiseksi on kansainvälisestikin keskustelu g-sukupolvesta ollut voittopuolisesti informaatioteknologian luomien verkostojen kulttuurista merkittävyyttä arvioivaa, kun taas ihmisten fyysinen liikkuvuus ja kanssakäyminen työn tai maahanmuuton tähden on jäänyt keskustelussa taustalle tai unohdettu.

Niin?
Ei kansainvälisyydessä ole enää glamouria: junttila on joka puolella.

Itse korostaisin kuitenkin monikulttuuristen parisuhteiden ja työympäristöjen merkittävyyttä tämän g-sukupolven syntymisessä, väheksymättä informaatioteknologiaa. Itse asiassa olen tutustunut useisiin virolaisiin ja venäläisiin g-sukupolven ihmisiin juuri netin välityksellä, jolloin rajojen ylittäminen on helppoa. G-sukupolvi syntyy kuitenkin ennen kaikkea kulttuurien ja kansojen välisessä kanssakäymisessä, jota informaatioteknologia voi helpottaa, mutta tämä g-sukupolvi voi syntyä myös ilman tietokoneen käyttötaitoa aivan fyysisen kanssakäymisen seurauksena.

Vieraiden kielten opiskelu kannattaa aina!

Ihmettelen miten olematonta on suomalainen keskustelu G-sukupolvesta, vaikka meillä on kasvava ulkomaalaistaustainen väestönosa ja Suomi on mitä tunnetuin tietoyhteiskunta.

Kansainvälisyys ja verkottuminen ovat itsestään selvyyksiä: niistä numeron tekeminen on noin 20 vuotta ajastaan jäljessä, eikä kuten sanoin kansainvälisyydessä ole mitään sinällään jänskää enää. Venäjällä tämä tietenkin vasta tekee tuloaan, muttei Suomessa.

Tällä keskustelukanavalla näyttäisi jopa - mutta en voi toki tätä otosta pitää parhaana osana suomalaista analyysia, että suomalaisuuden vanhoista puolustuslinjoista tahdotaan pitää kiinni ja sen mukaisia sotahuutoja nostatetaan vanhoista juoksuhaudoista, joista vanhimmat lienevät jo nuijasodan ajoilta.

--- vaikka voissa paistaisi.

[Gingston]

Meillä on keskuudessamme kasvava joukko lapsia ja nuoria, jotka ovat 100 %:sti venäläisiä, vaikka ovat myös suomalaisia.

Tästä populaation muutoksesta seuraa erikoinen tilanne, että kohta Suomessa on asepalveluksessa ja ehkä upseereina Venäjän kansalaisia, jotka pitävät Voiton päivän juhlaa oikeana ja tärkeänä juhlana omalle identiteetilleen. Näin on käynyt jo pojalleni eikä minulla ole mitään korjattavaa Voiton päivän viestistä, jota olen kuullut Venäjällä.

Jos Suomen ja Venäjän välille syttyy sota niin kumpaa maata nämä ko. upseerit puolustavat? Ja onko sinusta oikein että baltian maidenkin pitäisi juhlia siirtymistään toisen miehittäjän alta toisen miehittäjän alaisuuteen, eikö vähintään olisi syytä mainita Neuvostoliitokin tekemät virheet?

[Kylmä]

Tosiaan olisi varmasti myös ihan hyvä kokemus russofiilin lapselle käydä vaikka Riian miehitysmuseossa. Useimmat latvialaiset eivät siellä pysty käymään kuin kerran. Kyseisessä kaupungissa monikulttuurisessa porukassa kulkiessani eräs paikallinen venäläisväestön edustaja esitti kyllä kovin järkevän kuuloisia mielipiteitä. Hän ei pystynyt ymmärtämään Latvian venäläisten asennetta, että heidän ei kuulu opetella kieltä eikä muutenkaan perehtyä Latviaan muuten kuin Venäjän provinssina. Itse hän koki itsensä venäläiseksi, jonka kotimaa on Latvia, joten kuulemma hyvin triviaalin kansalaisuustestin jälkeen Latvian kansalaisuus oli itsestäänselvä valinta. Hänen perheensä kauppaa boikotointiinkin venäläisväestön keskuudessa, koska olivat laittaneet laput latviaksi ja käyttivät sitä kielenään. Mutta tämmöinen ylimielinen miehittäjän asenne mikä suurimalla osalla tuntui olevan vallalla on ihan oikein, koska se on heidän oma valintansa.

[uska]

Tuolla Imaamin keinutuoli-ketjussa on -muutkin kuin minä- esittänyt arvioita että Taha Islamin käytös johtaa lukijoiden islaminvastaisuuteen.
Täällä korollaari olisi miten Jpapin käytös johtaa venäjänvastaisuuteen, myös kirkonvastaisuuteen.

Anna palaa vaan pappi !

[Jpappi]

Virossa on epäilemättä tällä hetkellä fasistinen apartheid-politiikka suosiossa, jolloin viattomat venäläiset joutuvat kärsimään alueella. Menen itse asiassa tuossa asiassa huomenna Viroon, jotta teen lehtijutun mainitusta asiasta (ilmestyy elokuussa).

 

Minulla on myös ehdotus sinulle lehtijutun aiheeksi. Kaipaisin Venäjää tuntevan kirjoittajan kirjoittamaa artikkelia Venäjälle kaapatuista lapsista, joiden toinen vanhempi on suomalainen.

Tunnen päinvastaisia tapauksia, joissa venäläisen äidin lapsi on kaapattu suomalaisten viranomaisten tähden, vaikka suomalainen isä on ollut täysin holtiton mies ja kyvytön toitamaan lasta: venäläisen äidin oikeuksia lapseensa ei ole arvostettu. Jos venäläinen äiti on joskus onnistunut voittamaan tavalla tai toisella lapsensa asuinpaikaksi Venäjän, olen tästä 99 %:sti onnellinen lapsen ja äidin oikeuksien kannalta.

[Jpappi]

Jos venäläinen äiti on joskus onnistunut voittamaan tavalla tai toisella lapsensa asuinpaikaksi Venäjän, olen tästä 99 %:sti onnellinen lapsen ja äidin oikeuksien kannalta.

Mielenkiintoinen näkökulma sinulla. Ehkä kuvaa vain sinun omituisen rajoittunutta näkökulmaasi, jossa kaikki venäläinen on automaattisesti hyvää ja suomalainen pahaa.
Et oikeasti voi olla muuta kuin pelkkä trolli.

Koomista, että otaksuin tuolla tavalla vuosikausien ajan Venäjää ymmärtämättömät ilmaukset pelkkien trollien tai päihtyneiden ihmisten huvitteluksi, kunnes tajusin kantapään kautta 2000-luvun alussa, että suomalaiset voivat olla aivan aidosti sivistymättömiä suhteessa naapureihinsa, joiden varassa he kuitenkin ovat pitkälle syntyneet, eläneet ja tulevaisuuskin lepää näiden naapureiden sylissä.

Ystäväni kirja Suomen sota-ajan valheellisesta propagandasta ja sen nykytilasta mm. Hesarin omistussuhteiden ym. tähden on juuri valmistunut. Odotan kovasti, että se tulee julkisuuteen. Toivottavasti hän ei tahdo kovasti sitä lyhentää, koska se on niin mehevää dokumentointia suomalaisesta rajallisuudesta ja harhaisuudesta.

Minä pidän venäläisen äidin ihmisoikeuksia omaan lapseensa aivan perusteltuina. Ymmärrän, että joskus Suomen ja Venäjän oikeuslaitosten päätökset voivat mennä vastakkain. En koe mitään häpeää, jos venäläinen äiti katsoo äitinä oikeutensa lapseen niin merkittäväksi, ettei luovuta lasta suomalaiselle isälle Suomeen.

Tärkeintä olisi pohtia, miksi suomalaisista on tullut ahdashenkisiä, epäluuloisia ja harhaisia suhteessa ulkomaalaisiin, erityisesti venäläisiin. 1918 sisällissodan ja kansallissodan valkoisen puolen ihmisoikeusrikoksia ei ole koskaan selvitetty avoimesti ja oikeudellisesti kestävällä tavalla, koska Mannerheimilla oli saksalaishenkisenä johtajana liian painava sananvalta. Noista ajoista alkaen on Suomessa "hyväksytysti" luotu sotapropagandaa venäläisiä vastaan, jotka olisivat aina uhkana Suomea kohtaan. Toisen Maailmansodan järkyttävät kohtalot ovat luonnollinen seuraus Suomen saksalaismielisestä syntyhistoriasta ja ihmisoikeuksien vastaisista rikoksista. Normaali suomalainen on muodostunut noissa kansakunnan kohtalonvaiheissa häpeän kätkemisenä sellaiseksi, ettei se uskalla antaa tunnustusta Venäjälle ja venäläisille sen saavutuksista, koska suomalaisuuteen näyttää kuuluvan tiukka tarve defenssireaktioon, jossa torjutaan - jopa agressiivisesti - omien luurankojen käsittely. Punaisten likvidoinnit itsenäisen Suomen syntyessä, tuhansien juutalaisten sotavankien lähettäminen teurastettavaksi (yleensä puhutaan vain kahdeksasta juutalaisesta), toisen maailmansodan saksalaismielisimmän hallituksen sitten itse Hitlerin Saksan tekojen arviointi itä-Karjalan keskitysleireillä yms. olisi nostettava tiukan historiallisen ja oikeudellisen prosessin kohteeksi Suomessa, jotta suomalainen kansanluonne saisi ripittäytyä valheista, synneistä, hirmuteoista, petoksista rehelliseen joutavuuteen ja suvaitsevaisuuteen, jota nykyinen globalisoitunut sukupolvi tarvitsisi. On toki vaikea enää saattaa kuolleita suomalaisia johtajia oikeuden tuomittaviksi, mutta ongelmia ei saisi enää kiistää periaatteella, että kyllä ne muutkin tekivät pahaa...

[Vanha Aatami]

Tärkeintä olisi pohtia, miksi suomalaisista on tullut ahdashenkisiä, epäluuloisia ja harhaisia suhteessa ulkomaalaisiin, erityisesti venäläisiin. 1

.... tuhansien juutalaisten sotavankien lähettäminen teurastettavaksi (yleensä puhutaan vain kahdeksasta juutalaisesta), toisen maailmansodan saksalaismielisimmän hallituksen sitten itse Hitlerin Saksan tekojen arviointi itä-Karjalan keskitysleireillä yms. olisi nostettava tiukan historiallisen ja oikeudellisen prosessin kohteeksi Suomessa, jotta suomalainen kansanluonne saisi ripittäytyä valheista, synneistä, hirmuteoista, petoksista rehelliseen joutavuuteen ja suvaitsevaisuuteen, jota nykyinen globalisoitunut sukupolvi tarvitsisi. On toki vaikea enää saattaa kuolleita suomalaisia johtajia oikeuden tuomittaviksi, mutta ongelmia ei saisi enää kiistää periaatteella, että kyllä ne muutkin tekivät pahaa...

Ai - kansallissankari generallissimus, isä-aurinkoinen Stalinkin vedettäisiin lokaan vai? Mitä rienaa...

[asafoetida]

Minä pidän venäläisen äidin ihmisoikeuksia omaan lapseensa aivan perusteltuina.

Et ole aivan tainnut sisäistää käsitettä ”ihmisoikeudet”. Liberaalissa demokratiassa kenelläkään ei ole ”ihmisoikeuksia” toiseen yksilöön: täällä me emme omista edes lapsiamme, koska lapsillammekin on ”yhtäläiset ja luovuttamattomat” oikeudet.

Ehdotankin, että tutustut siihen, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeuksien_yleismaailmallinen_julistus#Artiklat

Niin, tämänhän allekirjoitti jopa ihannevaltiosi edeltäjä.

[JUHA]

Minä pidän venäläisen äidin ihmisoikeuksia omaan lapseensa aivan perusteltuina.

Et ole aivan tainnut sisäistää käsitettä ”ihmisoikeudet”. Liberaalissa demokratiassa kenelläkään ei ole ”ihmisoikeuksia” toiseen yksilöön: täällä me emme omista edes lapsiamme, koska lapsillammekin on ”yhtäläiset ja luovuttamattomat” oikeudet.

Ehdotankin, että tutustut siihen, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeuksien_yleismaailmallinen_julistus#Artiklat

Niin, tämänhän allekirjoitti jopa ihannevaltiosi edeltäjä.

Olen taas aamuyöllä saanut todistuksen yhtäläisistä ja luovuttamattomista oikeuksista, joita Kontulan juopoilla on, kun arvioivat autoni häiritseväksi ja rohkenevat ilkivaltaan sitä vastaan. Jo kymmenes kerta vuoden aikana, vaikka en enää edes asu Kontulassa, vaan vain käyn siellä! Juoppoja ja kateellisia on kaikkialla maailmassa (lähes), mutta normaaliin suomalaisuuteen näyttäisi juoppous kuuluvan ainakin Kontulassa aivan erityisellä tavalla. Kun tänään kävelin poikkeuksellisesti asunnon ja metroaseman välin, en tavannut yhtään hyvinvoivalta näyttävää aikuista ihmistä (!). Mihin he ovat kadonneet? Saan vaikutelman, että normaali suomalainen on tällä alueella juoppo, housuihinsa kuseva tyyppi, joka istuu keskeisellä paikalla kylää ja turmelee epänormaalien ihmisten autoja sekä muuta omaisuutta. Epätyypilliseksi ihminen muuttuu, jos ei ole kovin seurallinen juoppojen kanssa paikallisessa kapakassa ja muussa seuranpidossa.

Venäjällä tilanne oli hyvin kateellinen 1990-luvun alussa, kun yhteiskunta oli nopeassa murroksessa, osa väestöstä koki mielessään hämmennystä ja pahoinvointia toisten onnistumisen vuoksi. Kateellisuus ei ole sielläkään kadonnut, mutta juopot eivät Venäjällä sanele kyläyhteisöjen sallittavia ambitioita niin kuin tapahtuu Helsingin Kontulassa: Kontulassa juopot ovat alueen hyväksytty ja hoidettu sisäpiiri, joiden armosta ystävällismieliset ihmiset saavat olla rauhassa, mutta ulkopuoliset työtätekevät ihmiset joutuvat ilkivallan kohteeksi, jos heillä on jotakin näyttävän näköistä elämässään. Paikallinen sosiaalivirasto tukee juoppojen me-henkeä alueellisesti merkittävinä moraalinvartioina, sillä sosiaalivirasto tukee juoppojen elatusta ja asumista, mutta ahdistelee pienipalkkaisia työntekijöitä vaihtamaan asuntonsa pienemmäksi ja otaksumilla ”tuloylijäämistä”. Kontulassa on merkittävässä määrin myös maahanmuuttajia, jotka ovat ottaneet ammatikseen juoppouden ja päihteet. Virolaistaustaiset maahanmuuttajat eivät juuri kaihda ilkivallantekoja, jos jonkun elämäntaso vaikuttaa liian hyvältä. Juopot ovat paikallisessa alakulttuurissa moraalinvartioita, joiden tehtävänä on alentaa ulkopuolisten loistavuutta esittävät symbolit ja pyrkimykset. Puheet juoppojen syrjäytymisen ongelmasta ovat löperöä puhetta, jota juoppo saattaa käyttää hyödykseen anoessaan avustusta sosiaalivirastosta. Rahansa saatuaan tämä juoppo ei ole syrjässä, vaan keskellä puistoa ja ostoskeskusta. Hänellä on tehtävä: alentaa ulkopuolisten näyttävät ilmaukset.

Toki Venäjällä juoppoja ei näy metroissa samassa määrin kuin itä-Helsingissä, koska metroalueelle on Venäjällä kova vartiointi: juopot eivät pääsääntöisesti pääse metroalueelle. Tänään itä-Helsingin alueella metrossa miespuolisista matkustajista valtaosa vaikutti juopoilta!

Kontulalaisessa juoppojen (ala?)kulttuurissa on kohtalokasta se, että samanaikaisesti nämä ihmiset on saatu uskomaan, ettei heillä ole tarvetta (edellytyksiä) ihanteisiin menestyksestä, ja moraalinen tuomio toisten ”onnistumisen merkkejä” vastaan olisi oikeudenmukaista. Reilusti syrjäytynyt juoppo on parempi yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta kuin täkäläinen juoppo, joka istuu keskeiselle paikalle koko kylän moraalinvartijaksi. Tässä on selvä ero venäläiseen juoppoon: venäläinen juoppo voi tehdä tyhmyyksiä, mutta hän ei istu keskellä kylää. Eräs tuttu väitöskirjaansa tekevä lisensiaatti, psykolingvistikko ilmaisi näkemyksenään, että Venäjällä yhteiskunnassa ”imago” on tärkeä asia. Venäjällä elämäntyyli sanelee välttämättömäksi pyrkiä rikkauteen (miehille) ja glamouriin (naisille). Sitä vastoin Suomessa on omaksuttu demokraattiseksi väitetty itsetyytyväinen elämäntapa, jossa juoppoa ei sovi häiritä kylän keskuksena, vaan itse kunkin työtätekevän on pidättäydyttävä ulkoisten, provokatiiviseksi tulkittavien merkkien käytöstä. 

[Hippi]

Voin vakuuttaa, että Kontulassa asuvista on suurin osa hyvinvoivaa kunnollista väkeä ja minusta on kohtuutonta, että purat omaa pahaa oloasi solvaamalla koko Kontulan asujaimistoa. Hienoa, että pystyt osoittamaan voimakkaita myötätunnon tunteita edes haavoitettua autoasi kohtaan, vaikka särkyneitä ihmisiä kohtaan samaan pystykään.

Saarnasi oli yksi vastenmielisimmistä viesteitä pitkään aikaa.

[JUHA]

Voin vakuuttaa, että Kontulassa asuvista on suurin osa hyvinvoivaa kunnollista väkeä ja minusta on kohtuutonta, että purat omaa pahaa oloasi solvaamalla koko Kontulan asujaimistoa. Hienoa, että pystyt osoittamaan voimakkaita myötätunnon tunteita edes haavoitettua autoasi kohtaan, vaikka särkyneitä ihmisiä kohtaan samaan pystykään.

Saarnasi oli yksi vastenmielisimmistä viesteitä pitkään aikaa.

En ole vakuuttunut sinun vakuuttelustasi. Ota joskus muistio ja kävele Kontulan läpi: merkitse tukkimiehen kirjanpidolla, miten monta ei-juoppoa aikaihmistä näet! Totta kai sieltä löytyy kohtuullisesti toimivia ihmisiä, mutta valtaosa näistäkin pukeutuu ja elää juoppojen tasolla: vain pieni joukko on astunut erilaiseen elämään. Teen tämän arvion nyt ulkopuolisen tarkkailijan silmin: "sisältä" katsottuna saattaa kaikki näyttää normaalilta, koska omaa ei osaa arvioida. Vertailepa Venäjän yhteiskunnan imagon ja sosiaalisen aseman merkittävyyteen sekä mielipideilmastoon. Sen jälkeen sanoita suomalaista, kontulalaista lähiötä naapurin katsomuksesta käsin: yllättäen koti-Kontula alkaa näyttää kirjoittamani kaltaiselta. Itse asiassa Kontula ei ole erikoisuus Suomessa, vaan varsin tyypillinen lähiö, vaikka toki myönteisiäkin poikkeuksia on olemassa.

Minulla ei ole tunteita itse autoa kohtaan, vaan se sopivasti viritti taas kerran kulttuurien välisten erilaisuuksien näkemiseen ja vertaamiseen. Epäilemättä juopolla on erilainen asema Kontulassa kuin esimerkiksi Pietarissa tai Moskovassa. Juopolle on sitä vastoin minun autoni symboli, jota vastaan voi purkaa omat pahat olonsa. Minulle itselleni autolla on sekundaarimerkitys: primääriongelma on se vaiva, joka aiheutuu oman perhe-elämän hoitamiselle tämän ilkivallan tähden (2-3 päivää vähemmän oman lapseni ja vaimoni kanssa, isäni 70v-syntymäpäivät jäävät väliin jne). Vai oletko eri mieltä?

Mikä on se ero: Kontulassa juoppo on kylän keskellä, mutta Pietarissa ja Moskovassa juoppo menee sivuun keskuksesta. Mielestäni kontulalainen kulttuuri on sairas, kun juoppo hoivataan keskukseksi.

Kristillisperäinen hömppä lähimmäisrakkaudesta (sen merkillisessä vääristyneessä muodossa) näyttää tuottavan löperöitä asenteita täkäläisessä elinympäristössä: syrjäytyneet nousevat keskukseen sen sijaan että heidät rakastettaisiin terveelliseen elämään. Juutalainen neuvo rakastaa ihminen auttamaan itseään on unohtunut. Tuohon juutalaiseen neuvoon kuuluu myös oikeus hyvää elämään.

[Hippi]

Kävelen päivittäin Kontulan läpi useampaankin kertaan. En kuitenkaan luokittele näkemiäni ihmisiä enkä arvioi heidän pukeutumistaan. Miksi ihmeessä niin tekisin (ret.kys.)?

[uska]

Koen erityistä empatiaa kirkkoherran Jaguaria kohtaan. Blogissaan kirkkoherra kertoo mitä kaikkea Jaguar on saanut Suomessa kokea.

"Pukeudun eri tavalla kuin paikallinen kapakkaväki, Boss, Trusardi ja Versache ovat enemmän minun makuani. Ajan näyttävällä Jaguar-merkkisellä autolla. Olen näillä perusteilla ulkopuolisia."

Loistava analyysi. Itse en tulisi tänne ruikuttamaan enkä tekemään arvioita kansojen erityispiirteistä.

Juha Molari arvioi venäläisiä tapaamistensa perusteella. En käy ehdottamaan että kävisi katselemassa mihin muutama vuosikymmen venäläistä komentoa on saattanut Karjalan. Siellähän juopottelun ja toivottomuuden syy on alueen väestön suomalainen perimä, he eivät ole puhtaita arjalaisiavenäläisiä.

Käyppä Kontulan lisäksi Kontupohjassa.

Juha Molarin ruikutus on yksi säälittävimpiä esityksiä mitä olen lukenut, häneltäkään. Sääliksi käy Pohjan kirkkokansaa.

[JUHA]

Koen erityistä empatiaa kirkkoherran Jaguaria kohtaan. Blogissaan kirkkoherra kertoo mitä kaikkea Jaguar on saanut Suomessa kokea.

"Pukeudun eri tavalla kuin paikallinen kapakkaväki, Boss, Trusardi ja Versache ovat enemmän minun makuani. Ajan näyttävällä Jaguar-merkkisellä autolla. Olen näillä perusteilla ulkopuolisia."

Loistava analyysi. Itse en tulisi tänne ruikuttamaan enkä tekemään arvioita kansojen erityispiirteistä.

Juha Molari arvioi venäläisiä tapaamistensa perusteella. En käy ehdottamaan että kävisi katselemassa mihin muutama vuosikymmen venäläistä komentoa on saattanut Karjalan. Siellähän juopottelun ja toivottomuuden syy on alueen väestön suomalainen perimä, he eivät ole puhtaita arjalaisiavenäläisiä.

Käyppä Kontulan lisäksi Kontupohjassa.

Juha Molarin ruikutus on yksi säälittävimpiä esityksiä mitä olen lukenut, häneltäkään. Sääliksi käy Pohjan kirkkokansaa.

Juoppoutta on Venäjällä ja Suomessa. Olen kirjoittanut, että juopolla on erilainen paikka Suomessa ja Venäjällä. Siinä missä juoppo juo Venäjällä yksin ja syrjässä, Suomessa juoppo istuu joukossa kylän keskellä. Tämä on mielestäni merkittävä kulttuurinen ero. Se kertoo säälittävällä tavalla myös toisesta seikasta.

Venäjällä on imago tärkeä juttu yhteiskunnassa. Tämä on toistuvasti moitittu piirre, koska Venäjällä imagon mukaisesti miesten on välttämätöntä pyrkiä rikkauteen ja naisten glamouriin. Kaikki muut asemat ja tavoitteet käsitetään vähempiarvoisiksi (nämä kaksi viimeistä lausetta ovat erään venäläisen psykolingvistikon tutkimuksesta). Kaikki eivät luonnollisesti kykene rikkauteen ja glamouriin, mutta nämä eivät myöskään istu kylän keskellä. "Kylän keskellä" on tässä konkreettisen merkityksensä lisäksi myös metaforinen ja symbolinen. Suomessa sitä vastoin housuunsa kusevat ihmiset istuvat "kylän keskellä". Tässä yhteydessä ilmaisu on konkreettisen merkityksen lisäksi jälleen myös metaforinen ja symbolinen. Suomessa on synnillistä kokea rikkautta ja/tai glamouria - jos joku asia tulkitaan sellaiseksi. Tällaista seikkaa kokenut ihminen saa ruikuttaa omasta syystään kärsimystään, jos housuihinsa kusevat juopot saapuvat kylän keskeltä ja turmelevat toisen omaisuutta.

Housuihinsa kuseva suomalainen juoppo kylän keskellä on enemmän kuin konkreettisesti paikannettava ihminen suomalaisessa lähiössä: hän on metafora ja symboli suomalaisuudelle.