Tulostusversio |

[...]

Jos Jeesus näkisi mihin nykyihminen pystyy, niin hän pitäisi ihmistä puolijumalana.

Ihmiset tuntuvat tietämättään pyrkivän "jumaluuteen" eli entropian vähentämiseen ja asioiden hallintaan kauttaaltaan.

Nyt näin videon, jossa esiteltiin lääketieteen viimeisintä keksintöä; elämän koodaamista, elämän luomista. http://www.youtube.com/watch?v=dvBV2qnSZwo

Jos tämä trendi jatkuu, niin onko ihmisestä tulossa itse se jumala, jota se on aikanaan taivaalta tähyillyt?

Mitä kaikkea tämä mahdollisesti tarkoittaa?

[Ihmenuorukainen]

Ihmiset tuntuvat tietämättään pyrkivän "jumaluuteen" eli entropian vähentämiseen ja asioiden hallintaan kauttaaltaan.

Jo cro-magnonin ihminen pyrki "entropian vähentämiseen ja asioiden hallintaan". Tämä on ihmisen evoluutiomenestyksen tausta. Eikä tämä tapahtunut tietämättä vaan tietoisesti.

Mutta projektilla menee huonosti. Miljardit elävät nälässä ja kurjuudessa. Neljäsosa planeettamme eläinlajeista on uhanalaisten listalla. Sodat runnovat maailmaa ja luovat uusia vastakkainasetteluja.

Joku geenimanipulointi tms. näyttäytyy tästä näkökulmasta ikään kuin korvikkeena sille, että entropia näyttää maan päällä ylipäätään vain kasvavan - tekosyynä suunnata katse jonnekin muualle.

[...]

Mutta projektilla menee huonosti. Miljardit elävät nälässä ja kurjuudessa. Neljäsosa planeettamme eläinlajeista on uhanalaisten listalla. Sodat runnovat maailmaa ja luovat uusia vastakkainasetteluja.

En sanonut, että ihminen on Jumala, vaan ihmettelin, että onko ihminen matkalla jumaluuteen.

Jos ajatellaan, että kaikki tieto mitä ihminen löytää on jo olemassa ennen sen löytämistä, on ihmisessä läsnä aina potenttiaalisuus olla Jumala.

[pomo]

Kyllä näin näkisin ja tälläkin foorumilla olen ennenkin julistanut.
Kun ihminen pystyy tekemään asioita niin hän itse haluaa niin hän on jumala.
Vielä on työsarkaa : ihminen ei pysty päättämään milloin kuolee , esim.onnettomuuksia sattuu ja on tauteja joita ei osata parantaa.

Ihminen ei pysty hallitsemaan säätä eikä luonnon ilmiöitä tai olemaan välittämättä niistä tai suojautua niiltä.

Ihminen ei pysty olemaan ajan ja paikan herra: hän ei pysty siirtämään itseään mihin haluaisi.

Mutta uskon että nämä kaikki ja enemmänkin ihminen saavuttaa jo nyt on ennusmerkit näkyvillä . Meillä on geeniteknologia ja nanotekniikat yhdistettynä tietotekniikkaan. Vain taivas tulee olemaan rajana , kohti äärettömyyksiä ja jopa sen yli me riennämme !

Mitä tämä tarkoittaa on mielestäni itsenäistymistä , vastuunottamista ja vapautta.
Me voimme itse päättää millaiseksi maailman ja ympäristömme haluamme.
Tässä joudumme eksistentiaaliseen tyhjiöön ja elämän sietämättömään keveyden eteen : mitä oikeastaan haluamme ja miksi ? meillä on kaikki mahdollisuudet ja täysi vapaus mutta mitä haluamme oikeastaan tehdä ?

[Lager]

Sitten kun ihminen on causa sui, haavoittumaton, riippumaton - absoluuttisen yksin - sitten hän on jumala. Ja sitten hänelle tulee kiire erottaa toiseus, luodakseen suhteita. Melko kiinnostavaa.

[pomo]

Sitten kun ihminen on causa sui, haavoittumaton, riippumaton - absoluuttisen yksin - sitten hän on jumala. Ja sitten hänelle tulee kiire erottaa toiseus, luodakseen suhteita. Melko kiinnostavaa.

Kyllä näin sanoisin ja itse unessa todennut jossa tätä voi testailla.
Yksin kaiken hallitsijana on kovin tylsää, ennalta arvattavaa. Tarvitaan hallitsematon , arvaamaton komponentti jotta jaksaa roikkua.

[freedam]

"Onko ihminen Jumala?" -kysymys pohjautuu pakostakin ajatukseen siitä, että "jumala" jossain muodossa on (ollut) olemassa. Jos taas on sillä kannalla, ettei Jumalaa ole(ollut)kaan, kysymystä ei voida esittää.

-- fd

[Lager]

Kysymys J/jumalan aktuaalisesta olemassaolosta on tässä ot. Riittää kun vertaamme ihmistä niihin attribuutteihin, joita esmes klassiessa teismissä jumaluuteen liitetään.

[Vanha Aatami]

"Onko ihminen Jumala?" -kysymys pohjautuu pakostakin ajatukseen siitä, että "Jumala" jossain muodossa on (ollut) olemassa. Jos taas on sillä kannalla, ettei Jumalaa ole(ollut)kaan, kysymystä ei voida esittää.

-- fd

Toisaalta jo 1800-luvulla Friedrich Nietzschen arveli Jumalamme kuolleen ja viime vuosisatoina ko. epäilykset ovat saaneet vain vahvistusta, niin silloin olisi mahdollista että sekulaari, sivistynyt ihminen hyppäisi kuvatuksensa housuihin.

Eikö?

UA. 

[freedam]

Kysymys J/jumalan aktuaalisesta olemassaolosta on tässä ot. Riittää kun vertaamme ihmistä niihin attribuutteihin, joita esmes klassiessa teismissä jumaluuteen liitetään.

Ok... Minusta ihmiskunta on lähempänä Darwinin painajaista kuin jumaluutta. Ainoa laji, joka tuhoaa elinympäristönsä ja jolla on älyä kieltää se.

Toisaalta jo 1800-luvulla Friedrich Nietzschen arveli Jumalamme kuolleen ja viime vuosisatoina ko. epäilykset ovat saaneet vain vahvistusta, niin silloin olisi mahdollista että sekulaari, sivistynyt ihminen hyppäisi kuvatuksensa housuihin.

Eikö?

UA.

Mielenkiintoinen ajatus, jos haluaa uskoa että Jumala on ollut.

-- fd

[...]

Ok... Minusta ihmiskunta on lähempänä Darwinin painajaista kuin jumaluutta. Ainoa laji, joka tuhoaa elinympäristönsä ja jolla on älyä kieltää se.

Varmastikkin noin, mutta silti ihminen voi olla matkalla kohti "jumaluutta".

Tavallaan se, että ihminen onnistuu näinkin tehokkaasti tuhoamaan ympäristöään voidaan nähdä jumalallisena piirteenä. Ihminen vasta harjoittelee kykyjään.

Ehkä pitäisi myös todeta, että tämä jumaluus ei koske pelkästään ihmistä vaan kaikella elollisella on periaattessa mahdollisuus yletä jumaluuteen.

[Lager]

"Onko ihminen Jumala?" -kysymys pohjautuu pakostakin ajatukseen siitä, että "Jumala" jossain muodossa on (ollut) olemassa. Jos taas on sillä kannalla, ettei Jumalaa ole(ollut)kaan, kysymystä ei voida esittää.

-- fd

Toisaalta jo 1800-luvulla Friedrich Nietzschen arveli Jumalamme kuolleen ja viime vuosisatoina ko. epäilykset ovat saaneet vain vahvistusta, niin silloin olisi mahdollista että sekulaari, sivistynyt ihminen hyppäisi kuvatuksensa housuihin.

Was ist das Grösste, das ihr erleben könnt? Das ist die Stunde der
grossen Verachtung. Die Stunde, in der euch auch euer Glück zum Ekel
wird und ebenso eure Vernunft und eure Tugend.

Die Stunde, wo ihr sagt: "Was liegt an meinem Glücke! Es ist Armuth
und Schmutz, und ein erbärmliches Behagen. Aber mein Glück sollte das
Dasein selber rechtfertigen!"

Die Stunde, wo ihr sagt: "Was liegt an meiner Vernunft! Begehrt sie
nach Wissen wie der Löwe nach seiner Nahrung? Sie ist Armuth und
Schmutz und ein erbärmliches Behagen!"

Die Stunde, wo ihr sagt: "Was liegt an meiner Tugend! Noch hat sie
mich nicht rasen gemacht. Wie müde bin ich meines Guten und meines
Bösen! Alles das ist Armuth und Schmutz und ein erbärmliches Behagen!"

Die Stunde, wo ihr sagt: "Was liegt an meiner Gerechtigkeit! Ich sehe
nicht, dass ich Gluth und Kohle wäre. Aber der Gerechte ist Gluth und
Kohle!"

Die Stunde, wo ihr sagt: "Was liegt an meinem Mitleiden! Ist nicht
Mitleid das Kreuz, an das Der genagelt wird, der die Menschen liebt?
Aber mein Mitleiden ist keine Kreuzigung."

Huonosti käy nietzscheläisessä visiossa "sivistyneen", jos sillä haetaan jotain hyveellistä ja järkevää. Mutta jumalallistuminenhan voi tarkoittaa myös juuri sitä: loputonta ylenkatsetta ihmisyyttä kohtaan. En vain tiedä, onko meissä oikeasti kanttia ottaa Nietzschen haaste ohdakkeineen ja nokkosineen vastaan. Yksin ovat pedot ja jumalat. Sikäli kun ihminen kokee olevansa sosiaalinen olento, ei hänestä saa jumalaa.

[...]

Tässä joudumme eksistentiaaliseen tyhjiöön ja elämän sietämättömään keveyden eteen : mitä oikeastaan haluamme ja miksi ? meillä on kaikki mahdollisuudet ja täysi vapaus mutta mitä haluamme oikeastaan tehdä ?

Tämä asia on aiheuttanut minullekkin kohtuuttoman paljon tuskaisia tunteita. Enää en pohdi tuota; elämällämme ei ole mitään merkitystä. Ainoa mikä merkitsee on tunne, joka meillä itsellämme ja muilla on juuri nyt; ilo, rakkaus, viha, tuska, jne. Mikään muu ei ole todellista.

[shamaani]

Jotenkin tuntuu hiukka hoopolta tuo ihmisen jumaluus. Voisiko kuvitella että antaisi vain Jumalan pitää se jumaluus ja jos jollakin sanalla tätä ihmisen viisautta pitää ilmentää, pitäisin siihen sopivampana vaikka, humaluus. Siis, ei ihminen ole Jumala, vaan humala.
Noh, kukin tavallaan.

[Laika]

Minusta tässä ketjussa ei ole oivallettu lainkaan jumaluuden implikaatioita. Filosofisessa mielessä vastaisin kyllä, ihminen on jumala. Tosin emme ole kaikkivoipia ja hyviä, mutta mistä pitäen kaikkivoipuus ja hyvyys pitäisi laskea jumaluuden ominaisuuksiin? Ensin täytyy irtautua (taas kerran) kristillisestä jumalkäsityksestä, jotta voidaan operoida. Eivät kreikkalaisten muinaisjumalat olleet omnipotentteja, monissa kulttuureissa jumaluuskaanoniin kuuluu eri alojen omalla tavallaan vajavaisia jumaluuksia. Kyse on koko ajattelutavasta.
 Ihmisen jumaluus  tarkoittaa siis käytännössä vain sen tosiasian toteamista, että mikään ihmistä voimakkaampi vallankäyttäjä ei hallinnoi planeettaa ja ei ole mitään luonnonlakia, joka suojelisi meitä holtittomuuden seurauksilta. Mieluiten osa ihmisistä unohtaisi sen, kenties siksi ihmisen sijasta uskotaan muihin jumaliin. Ihmisen vastuu on luovuttamaton, ja ainakin minut realisoituvan vallankäytön seuraukset saavat loputtomiin suomimaan ja ivaamaan tälläkin foorumilla ihmisten toimia planeetalla. Ihmisen vallan tunnustaminen on ensiaskel vastuunottoon, joka lajiltamme laajamittaisesti puuttuu. Siksi ensin soisin luovuttavan ulkoisista jumalkuvista ja keskityttävän henkilökohtaisen luonnon heikkouksiin ja kaipauksiin. Katse täytyy kääntää sisäänpäin. Ihmiset käyttävät suunnatonta valtaa, ja silti he itkevät ulkopuolisia pelastajia ja omia virheitään. Tätä myös Nietzschen rohkenen väittää tarkoittaneen. Ihmislajilla ei olisi muutoinkaan enempää aikaa kasvaa aikuisuuteen, sikäli kuolevaisia jumalatkin ovat.

Muokattu.

Muokkaus: Nietzschen demonisoiminen on aivan turhaa, koska N. kirjoitti vallasta. Ottakaa järki käteen. Miksi ette kritisoisi Raamatun demonijumalaa, kuolleena jumalana sekään tuskin loukkaantuu? Vai onko ajatus muka noin herrauskon ja paikalta poistuneen auktoriteetin läpitunkemaa? Jumaluus ja etiikka ovat kaksi täysin eri asiaa, jos jumaluudella tarkoitetaan vallankäyttöä.

[Laika]

"Onko ihminen Jumala?" -kysymys pohjautuu pakostakin ajatukseen siitä, että "Jumala" jossain muodossa on (ollut) olemassa. Jos taas on sillä kannalla, ettei Jumalaa ole(ollut)kaan, kysymystä ei voida esittää.

-- fd

Toisaalta jo 1800-luvulla Friedrich Nietzschen arveli Jumalamme kuolleen ja viime vuosisatoina ko. epäilykset ovat saaneet vain vahvistusta, niin silloin olisi mahdollista että sekulaari, sivistynyt ihminen hyppäisi kuvatuksensa housuihin.

Eikö?

Todellakin, ja siksi tarvitaan kipeästi parempaa käsitystä siitä, millaista on olla jumala. Mielikuvituksen puutteesta väitetään jumaluuden parhaimmillaan pystyneen vain uhraamaan poikansa ihmisten syntipukkina (sillä sitähän tarinan Jeesus on -syntipukki!), siis väitetään sen olevan parasta mitä jumaluus voi olla ja on, iankaikkisesti ja aamenet päälle.

[Lager]

Nietzschen demonisoiminen on aivan turhaa, koska N. kirjoitti vallasta. Ottakaa järki käteen. Miksi ette kritisoisi Raamatun demonijumalaa, kuolleena jumalana sekään tuskin loukkaantuu? Vai onko ajatus muka noin herrauskon ja paikalta poistuneen auktoriteetin läpitunkemaa? Jumaluus ja etiikka ovat kaksi täysin eri asiaa, jos jumaluudella tarkoitetaan vallankäyttöä.

Niin, minähän en todellakaan demonisoinut Nietzscheä. Kehtaatkin edes vihjailla.

[...]

Jos tiedostaisimme kollektiivisesti, että "jumaluus" saattaa olla meissä läsnä, jopa siinä muodossa mitä olemme taivaasta katselleet, niin miten se muuttaisi maailmaamme?

Toivo paremmasta on erittäin tärkeä asia ihmismielelle. Voisimmeko löytää itsestämme toivon mikäli näemme, että meistä itsestämme löytyy se jumala, joka tuo toivon?

Jumaluuden voimme löytää itsestämme monella eri tasolla; voimme kehittää teknologiaa, voimme ottaa vastuun itsestämme, voimme ottaa vastuuta muista. Kaikista näistä voimme löytää jumaluuden ja toivon paremmasta. Voimme myös löytää niistä helvetin ja epätoivon.

Mieleen tuli muuten mielenkiintoinen kysymys; näkeekö sarjamurhaajat ja muut psykopaatit itsensä jumalankaltaisina (tai pikemminkin paholaisenkaltaisina)?

Mitä, jos löytäisimme itsestämme hyvän jumalan? Uskoisin, että mm. jotkut buddhalaisuuden harjoittajat ovat löytäneet itsestään tämän jossain määrin.

[Sepe]

Jumaluuden voimme löytää itsestämme monella eri tasolla; voimme kehittää teknologiaa, voimme ottaa vastuun itsestämme, voimme ottaa vastuuta muista. Kaikista näistä voimme löytää jumaluuden ja toivon paremmasta. Voimme myös löytää niistä helvetin ja epätoivon.

Just.
Oliko Jumala Hiroshimasssa tai Nagasakissa. Ehkä Jumala oli Enola Gayn ohjaimissa.

[...]

Just.
Oliko Jumala Hiroshimasssa tai Nagasakissa. Ehkä Jumala oli Enola Gayn ohjaimissa.

Kaivele syvemmin sitä mitä olen kirjoittanut, kysy sitten uudestaan?

[Laika]

Nietzschen demonisoiminen on aivan turhaa, koska N. kirjoitti vallasta. Ottakaa järki käteen. Miksi ette kritisoisi Raamatun demonijumalaa, kuolleena jumalana sekään tuskin loukkaantuu? Vai onko ajatus muka noin herrauskon ja paikalta poistuneen auktoriteetin läpitunkemaa? Jumaluus ja etiikka ovat kaksi täysin eri asiaa, jos jumaluudella tarkoitetaan vallankäyttöä.

Niin, minähän en todellakaan demonisoinut Nietzscheä. Kehtaatkin edes vihjailla.

Oo, anteeksi.

[Sepe]

Just.
Oliko Jumala Hiroshimasssa tai Nagasakissa. Ehkä Jumala oli Enola Gayn ohjaimissa.

Kaivele syvemmin sitä mitä olen kirjoittanut, kysy sitten uudestaan?

Laveasta Jumaluuden läsnäolon esittelystä huolimatta et siis pystynyt vastaamaan tähän.

[...]

Just.
Oliko Jumala Hiroshimasssa tai Nagasakissa. Ehkä Jumala oli Enola Gayn ohjaimissa.

Kaivele syvemmin sitä mitä olen kirjoittanut, kysy sitten uudestaan?

Laveasta Jumaluuden läsnäolon esittelystä huolimatta et siis pystynyt vastaamaan tähän.

Ensinnäkin kirjoitin, että ihminen ei ole jumala, vaan että ehkä ihmisellä on potenttiaali jumalaksi sen määritelmän mukaan miksi se itse on jumalan jossain vaiheessa taivaalle projisoinut.

Toisekseen kirjoitin, että ihminen käyttää valtaansa sekä hyvään, että pahaan.

[Sepe]

Ensinnäkin kirjoitin, että ihminen ei ole jumala, vaan että ehkä ihmisellä on potenttiaali jumalaksi sen määritelmän mukaan miksi se itse on jumalan jossain vaiheessa taivaalle projisoinut.

Toisekseen kirjoitin, että ihminen käyttää valtaansa sekä hyvään, että pahaan.

Sen lisäksi kirjoitit

Jumaluuden voimme löytää itsestämme monella eri tasolla;

Siksipä kysyinkin oliko Jumala läsnä Hiroshimassa ja Enola Gayn ohjaimissa.

Minä en tiedä mitä on jumaluus enkä ymmärrä miten se jumaluus jota en ymmärrä on löydettävissä minusta.
Puhut laveasti mutta epätäsmällisesti jumaluudesta sanomatta mitään sellaista johon voisi tarttua, jonka falsifioitavuutta voisi tarkastella.

Operoit käsitteillä hyvä ja paha, määrittelemättä. Helppoa.
Onko sellainen ihminen paha joka on nöyristelevä, tottelevainen, orjamainen, tarmoton. Vai onko paha ihminen täynnä saatanallista tarmoa oleva eläimellinen kiduttaja, armoton tappaja.
Vai jumalasta eronnut uskonnoton immoralisti?
Vai onko paha vain yksinkertaisesti absurdin elämän eräs ominaisuus.

Ja kun paha on määritelty silloin tiedämme mitä hyvä on.

[...]

Siksipä kysyinkin oliko Jumala läsnä Hiroshimassa ja Enola Gayn ohjaimissa.

En tiedä Jumalasta, mutta läsnä oli ihmisiä, joilla oli käsissään mahtava ase. Atomipommi on hyvä esimerkki sinänsä ihmisen potentiaalista jumaluuteen; luonnonvoimien ottaminen omaan käyttöön, ja vallan ottaminen muista.

Minä en tiedä mitä on jumaluus enkä ymmärrä miten se jumaluus jota en ymmärrä on löydettävissä minusta.
Puhut laveasti mutta epätäsmällisesti jumaluudesta sanomatta mitään sellaista johon voisi tarttua, jonka falsifioitavuutta voisi tarkastella.

En määrittelee jumalaa muuten kuin siten, että viittaan sillä siihen mitä ihmiset ovat kautta aikain sillä käsitteellä tarkoittaneet.

Operoit käsitteillä hyvä ja paha, määrittelemättä. Helppoa.

Koska niitä ei voi määritellä. Ne elävät kulttuurissamme vakiintuneina, muttei absoluuttisina, käsitteinä siitä mitä saa ja mitä ei saa tehdä.

----------------------------

Mikä erottaa ihmisen jumalasta mikäli saamme mahdollisesti täyden (ainakin sen määritelmän mukaisesti mitä jumalista on projisoitu - omniscienttiä ihmisestä tuskin tulee) vallan ympäristöstämme tieteen kehittyessä? Jos ihminen pystyy nyt luomaan elämää, aivan kuten kristinuskon jumala teki, ja lepäämään sunnuntait, ja ehkä jo lähitulevaisuudessa säätelemään elämän pituutta rajattomasti, niin eikö nämä ominaisuudet ala lähenemään sitä entisaikasta käsitystä jumalasta?